keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Meidän joulu











Meidän joulu oli rauhallinen, sukulaisten täyteinen ja suklaan makuinen. Parasta joulussa on nykyään se, että saa kaikessa rauhassa olla kotona, olla tekemättä mitään ja nähdä kaikkia tuttavia! Myös takan edessä lämmöstä nauttiminen, viltin alla loikoilu, kirjan lukeminen, saunominen ja perinteinen lautapeli-ilta perheen kanssa oli ja on ihan lemppareita.


Lomamoodi jää helposti päälle ja mun puolesta saa jäädäkin. On ihanaa vaan rentoutua ja olla!


Täällä ollaan ainakin ihan sekaisin viikonpäivistä ja aiotaan olla varmaan ensi viikollakin pyhien jatkuessa. Tähänhän voisi tottua ♥︎



keskiviikko 23. joulukuuta 2015

P A R I S


Pariisissa me...


... vietettiin kolme yötä ja 2,5 päivää ja todettiin, että ensi kerralla halutaan ja tarvitaan kyllä hieman pidempi kaupunkiloma

... nautittiin lämmittävästä auringonpaisteesta

... syötiin monta kertaa terassilla, Antti jopa t-paidassa (miettikää, joulukuussa)!!



... olin pienessä nuhassa mutta onneksi se ei menoa haitannut!

... ajeltiin sekä taksilla, että junalla ympäriinsä

... nautittiin metron helppoudesta ja selkeistä opasteista turisteillekin!





... kiivettiin 284 askelta Riemukaaren päälle ja ihmeteltiin kaunista näköalaa auringon lämmittäessä

... käytiin ihailemassa Eiffel-tornia pariinkin otteeseen; päivä- ja iltavalaistuksessa

... syötiin croisantteja





... kunhan käppäiltiin ympäriinsä

... tein elämäni ensimmäisen vintageostoksen!! (Toisaalta luulen, että se voi olla ihan vaan second hand mutta kaupan nimikin oli vintage, joten... Vintage it is then! )



... yövyttiin söpössä ja siistissä hotellissa ihan Riemukaaren kupeessa. Mahtava sijainti ja metropysäkkikin ihan vieressä!

... Todettiin, että kyllä ne ranskalaiset olivat ennemmin kohteliaita kuin tympeitä. Hotellin respan avuliaalle miehelle palvelusta 10/10!!




... Sattuman kautta päädyttiin kuuntelemaan todella mukaansa tempaavaa jazzia Notre Damen lähistölle ja maanalaisen sellimäisen jazzklubin tunnelma oli jotain ihan käsittämätöntä!!

... sönkkäsin toisinaan jotain ranskaksi...

... ja pieni suuri innostus kielen opiskeluun heräsi jälleen!




... todettiin, että tuonne on kyllä päästävä uudestaan. Tämä oli mun toinen matkustuskertani Pariisissa mutta olen kyllä sitä mieltä, että Pariisi on kaupunki, johon voi palata aina uudelleen ja uudelleen. Aina jää jotakin nähtävää ensi kerralle!


Ja seuraavaksi.. Nautitaan ihanasta ja rauhallisesta (vaikkakin lumettomasta) joulun ajasta! <3 


tiistai 22. joulukuuta 2015

Paris in my heart


Paris through my phone and heart.


Reissusta kotiuduttu mutta Pariisi edelleen mielessä. Kuinka palavasti voi kaupunkiin rakastua? Arkkitehtuuriin, nähtävyyksiin, katuihin, kahviloihin, ravintoloihin, ranskalaisiin yleensä, elämäntapaan, kieleen...


J e   t'a i m e  Paris. ♥︎


lauantai 19. joulukuuta 2015

Quality time

Huomenna se vihdoin koittaa! Loma.

Kahdenkeskeinen loma Pariisissa yli viikonlopun. Vihdoin aikaa meille kahdelle ja rentoutumiselle. Laatuaikaa, herkuttelua, hemmottelua, nautiskelua.

Aion mussuttaa patonkia ja croissantteja kaksin käsin ja ihailla Eiffel-tornia ihan jokaiselta puolelta. Aion koluta Pariisin katuja, vintageliikkeitä ja nähtävyyksiä. Puhua, tai ainakin yrittää puhua, ranskaa ja muistella monta poskipusua niitä tulikaan antaa ja missä tilanteessa. 


Bon voyage pour nous et bonjour a tous! <3

tiistai 15. joulukuuta 2015

Mojitoja ja ystäviä

 


Saranda kirjoitti aiheesta jo niin kauniisti, että jäin tänne nyt melko sanattomaksi. Yritetään nyt kuitenkin!

Vietettiin vanhalla työporukalla pikkujouluja ja kyllä on muuten onni potkaissut kun ystävyyssuhde ei ole loppunut vaikka ei samassa työpaikassa enää ollakaan. Työtiimi on muuttunut blogitiimiksi. 

Jos iltaan kuuluu mojitoja ja ystäviä, se ei voi mennä pieleen! ;)


lauantai 12. joulukuuta 2015

Where did the time go?


Maailman huonoin bloggaaja ilmoittautuu. Mihin aika hurahti? Koulutöihin, 12 tuntisiin päiviin, töihin. Unettomuuteen ja univelkoihin. Nukkumiseen ja torkuttamiseen.




Tapaamisiin. Ystävien tapaamiseen ja tapaamisten perumiseen. Kalenterin ylibuukkamiseen. Aikataulussa pysymiseen ja siitä tippumiseen.




Jumittumiseen ja taas reipastumiseen. 

I'm  b a c k!



(Aivan ihanat) kuvat: Enna Rautiainen

torstai 3. joulukuuta 2015

Ostokäyttäymiseni

On muuttunut viime aikoina. Enää ei tule niitä pakko-ostoksia, joita ilman en voinut lähteä shoppailukierrokselta. Vaatteen laatu merkitsee enemmän, kuten myös hinta-laatusuhde.
Julistinkin tuossa loka-marraskuun vaihteessa itselleni loppu vuoden kestävän ostoslakon alkaneeksi! (Siitä syystä myös kirppislöytö-postaussarja on tauolla...)


Onko se sitten huijaamista, jos lakko on aloitettu mutta juuri sitä ennen on kerennyt tekemään pari nettitilausta ja saa ostokset lakon aikana? Eeeeiii....hän?
Lupasin itselleni, että lakko muuten on ja pysyy ensi vuoteen saakka lukuun ottamatta mun synttärilahjamatkaa Pariisiin. Siellä aion koluta kaiken maailman kirpparit kuten myös Champs Elyseen - mutta aivan täysin en aio hullaantua. Ehkä.



Luonnostelin tätä postausta sattumalta juuri black fridayna ja niin kutkuttavat alennukset joka samperin paikassa, että en meinannut housuissani pysyä. Kello näytti jo lähemmäs keskiyötä eli tarjoukset menivät useimmissa paikoissa umpeen keski yöllä. Muistan ajatelleeni, että parempi pysyä siihen asti poissa koneen lähettyviltä tai saatan tehdä vahinkoja muun muassa eräässä nettikaupassa kenkäosastolla.. 


Kuvat: Enna Rautiainen

maanantai 30. marraskuuta 2015

Behind the camera


Mistä mä oikein aloittaisin.. Hha, ekan kerran kiinnostuin kuvaamisesta jo ala-asteella, pousailtiin kaverin kanssa millon missäkin paikoissa, jotta saataisiin ii2:een ja irg-galleriaan hienoja kuvia. Tässä vaiheessa mentiin digikameralla ja kuvien muokkaamisesta mulla ei ole mitään muistikuvia.. Kuvien ottamista edelsi useasti lause; ”otetaaks kuvii?"




Viime hiihtolomareissulla Alpeilla lähes 4000 metrin korkeudessa


Myöhemmin kuvioon tuli itselaukaisin ja selfiet, joita ei tosin silloin vielä sanottu selfieksi (Miksi niitä kutsuttiin?? Omakuva??) Ensimmäisen oman (digi)kameran sain rippilahjaksi.

Jouluna 2012 pukki toi mulle ihan todella mieluisen kovan paketin - sieltä löytyi nimittäin ihka oikea Canonin järkkäri! Voi sitä riemua!! Viikko sen jälkeen olin lähdössä viettämään uutta vuotta New Yorkiin ja kamera pääsi siellä käyttöön heti oikein olan takaa.






Vielä tänäkin päivänä kuvaan kyseisellä Canonilla. Tekniikkaa on tullut varovaisesti harjoiteltua mutta halu oppia on todella kova! Tähänhän ei kuitenkaan auta muu kuin harjoittelu harjoittelu ja harjoittelu…

Jossain matkan varrella mukaan kuvaan astui editoiminen, josta on noussut melkeinpä mun lempi juttu! Tästäkin huolimatta hyvän kuvan nappaamiseen liitttyvää tunnetta ei voi verrata mihinkään! Editoinnilla fiilistellään kuvaa ja hifistellään pikku juttuja.



Antin nappaama kuva tältä syksyltä


New Yorkissa liikkuvan taksin  ikkunasta napattu lempiotos, joka pääsi ihan kehyksiinkin asti <3




Tähän mennessä olen päässyt erään kouluprojektin kautta myös järjestemään ihan oikeat kuvaukset yritykselle! Itseasiassa tälle viikolle on sovittu heti seuraavat kuvauspäivät mutta nyt on sitten kokemusta myös lavastuksesta ja kuvauksien järjestämisestä yleensä.

Rakastan kuvia, joissa on jotain ideaa tai pieni juju. Jotain, joka tekee kuvasta mielenkiintoisen! Itse kiinnitän kuvissa huomiota väreihin, yksityiskohtiin, mihin kohtaan on tarkennettu ja ennen kaikkea kuvan fiilikseen.



Tunnustan olevani kuvaushifistelijä. Mä olen porukasta aina se, joka asettelee muidenkin annoksia ja käskee olemaan syömättä vielä... Asettelu on siis monesti kuvassa se a ja o. 


Enna Rautiaisen nappaama kuva parin viikon takaa. Kuvissa kiinnitän huomiota valoon ja laskeva aurinko on musta ihan hurjan kaunis! Tätä kuvaa mä olen editoinut myös itse.









Tähän postaukseen mä olenkin liittänyt niitä mun (ja parin muunkin ottamia) lempikuvia, joita tältä mun nykyiseltä koneelta löysin. Ajattelin ottaa taas yhden askeleen kohti tuntematonta ja osallistua Rajalan järjestemään Rajala Ambassador 2016 -haasteeseen. Katsotaan miten käy ja pidetään peukut pystyssä!