Grey - ish

Kuvat: Saranda / Tyhjä ajatus

Taas se "flunssa" kaatoi mut sängyn pohjalle. Tai mä luulen, että tämä on jälkitautia siitä muutaman viikon takaisesta sairastelusta. Energiavarastot on ihan tyhjillään ja lusmuilen kotona, kun ei oikein uskalla vielä lähteä reippailemaankaan. Täällä kyllä tekemistä riittää ja luulenkin, että isken tänään kaikkien meidän kaappien kimppuun. Ne on nimittäin odottanut järjestelyään jo muutosta asti!

Nämä kuvat on Indiedays päivältä parin viikon takaa. Lisää tuollaisia päiviä!! :-)

New in my closet

Näin sinut ensimmäistä kertaa jo vuosi sitten mutta päätin jättää asian sikseen, vaikka vähän ihastuinkin. Katseemme kuitenkin kohtasivat taas viime viikonloppuna, kun odottelit yksinäisenä vaaterekin luona.

Joo, mä kohtasin takin.

Tosiaan katselin tätä herkullisen väristä yksilöä jo viime syksynä mutta jotenkin tuntui siltä, että takki saa jäädä kauppaan. Nyt kävi sitten niin sanotusti perinteiset, kun ainut S-kokoinen liila ihastus odotteli ostajaansa puoleen hintaan.

Harkitsin ja harkitsin mutten voinut vastustaa. Ilmeisesti kannatti, sillä puin tämän heti seuraavana harmaana päivänä ja tepastelin väripilkkuna keskustassa muun mustan massan seassa. Kehujakin tämä on jo saanut - mun yksisarvistakki. <3

At da party

Tässä on taas viime päivien aikana viiletetty sellaista vauhtia, etten ole ehtinyt paikallani istua. Lauantaina vietettiin kuitenkin ihanaa tyttöjen hömppäpäivää Sarandan kanssa Indiedaysin inspiraatiopäivässä ja myöhemmin vielä illan gaalassa! 

Päivätapahtumassa saatoin mahdollisesti hypistellä Nellyn uutta mallistoa, sillä väriskaala ja pieni kimalle oli erityisesti mun mieleen! Nautittiin myös pientä purtavaa, kuplivaa ja kierreltiin Indiedaysin yhteistyökumppaneiden pisteillä. Kynnetkin oli tarkoitus saada kuosiin, mutta jouduin tyytymään ihan omatekoiseen "kotimanikyyriin" kun kynsipiste ilmoitti menevänsä kiinni just kun olisi ollut meidän vuoro - great. Mut peukkua tuli kyllä järjestelyistä ja tarjoilusta, me ainakin tykättiin!!

Äidin vaatekaapilla

Takkivarkailla äidin vaatekaapilla - perfection! Tätä nyt on hetki jos toinenkin jo mietitty, jos(ko) mäkin tarvitsisin beigen villakangastakin talveksi. Päätös on tehty, tarvitsen. Ehdottomasti.

Tajusin tänään, että mullahan alkoi (taas) tavallaan viikon loma!? Loppuviikko on normaalistikin aina koulusta vapaa mutta tein ehkä henkilökohtaisen ennätykseni tänä vuonna, kun kävin koululla jopa neljä kertaa yhtenä viikkona. Mutta, sunnuntaina lähden opiskelijaristeilylle, joten alkuviikkokin on vapaa. 

Tässä on muuten ihan huikeita juttuja tulossa!! Viikonloppuna Indiedays gaalat, Kaljaasi-opiskelijaristeily ja ensi viikolla valokuvaus eräälle yritykselle kouluprojektiin liittyen. Oon ihan super innoissani kaikista näistä suunnitelmista! Musta on ihanaa, kun on kivoja suunnitelmia odottamassa. Parasta.

Kuvat otettiin muuten viime viikonlopun Tampere-Imatra reissulla harmaatakin harmaampana päivänä mutta näistä tuli loppujen lopuksi aika kivoja. Mitä te tykkäätte?? :-)

Laiskuus

L niin kuin laiskuus. Nyt kun flunssa alkaa olla selätetty (harvinaisen pitkä tauti muuten!!) luulisi, että virtaa olisi vaikka millä mitalla. Vaan kun ei ole. Nyt mennään jo keskiviikossa, enkä ole luennoilla käymisen lisäksi saanut juuri muuta aikaiseksi. Tänään mä sain vähän itseäni niskasta kiinni ja tartuin hommiin.

Ollaan naureskeltu mun kaverien kanssa, että kyllä löysässä aikataulussa eläjä vaan laiskistuu. Mitä vähemmän hommaa, sitä vähemmän niihin jaksaa käydä käsiksi. Jos kalenteri olisi koko ajan täynnä ja aikataulutettu tiiviiksi, tekisin hommia hiki hatussa koska ne pitäisi saada tehtyä! 

Kuvituksena muutama kuva mun kännykästä viime päiviltä.

Aasinsillan kautta päästään kuntoiluun. Viimeksi tänään valittelin sitä, kun flunssa iskee aina mun ja kuntosalin väliin. Tiedättekö, kun on saanut treenirytmin kohdilleen ja tuloksiakin alkaa pikku hiljaa näkyä, niin eikös tässä välissä iske flunssa päälle?! Hyvä treenitahti on historiaa.

Mutta välillä on ihan ookoo olla laiska. Mä oon nyt antanut itselleni luvan olla laiska. Ja jos tässä laiskuudessa on jotain hyvää, niin huomasin että heti pienen hengähdystauon jälkeen mulla on paljon enemmän annettavaa myös tänne blogiin!! 

Huomenna tulossa kivoja syksyisiä asukuvia - stay tuned :--)!

Sunday b l u e s

Miksi sunnuntait tuntuu aina niin sunnuntailta? En oikeastaan ole ihminen, joka nauttisi sunnuntaipäivistä. Mä oon aina kokenut ne jotenkin niin harmaiksi päiviksi - päivä johon viikko loppuu ja josta seuraava viikko alkaa.

Harmaita päiviä, lähtemisiä, paluuta, valmistautumista m a a n a n t a i h i n, läksyjä, väsymystä.

Nousin äsken junaan kohti Helsinkiä ja on niin pimeää, että hädin tuskin erotin junan vieressä seisovia ihmisiä. Koko kaupunki on hautautunut pimeään verhoon ja kostea asfaltti imee viimeisetkin valon rippeet. 

Musta paluumatkustaminen ei olisi ollenkaan näin kurjaa, jos se tapahtuisi esimerkiksi maanantaina tai vaikka tiistaina! Jotenkin tälläiset asiat vaan osuu aina sunnuntaille. Toisaalta, jos aurinko paistaisi nyt kirkkaalta taivaalta, fiilis olisi varmaan vähän parempi. Ei tähän masisteluun tepsi muu kuin spotifyn loppumattomat biisilistat, villasukat ja hautautuminen sohvan nurkkaan.

Loppupiristyksenä; VR:llä on ilmeisesti jonkin näköiset matkalippujen tarkistusviikot meneillään. Matkustin perjantaina Tampere-Imatra väliä ja liput tarkistettiin ainakin viisi kertaa. Luultavasti enemmänkin, menin varmaan laskuissa sekaisin. Yhdellä kerralla söin suu täynnä evästä, otin katsekontaktin konnariin mutta en jaksanut tehdä asian eteen enempää. Luonnostellessani tätä tekstiä olin istunut junassa alle kymmenen minuuttia ja liput tarkastettiin sillä aikaa jo kaksi kertaa. Don't be so suspicious god damnit......

One piece of rawcake, please!

Nyt liikutaan niin mun epämukavuusalueella mutta päätin siitä huolimatta kokeilla! Jotenkin olen juuttunut siihen ajatukseen, että ei mulla ole aikaa leipoa. Näinhän se asia ei kuitenkaan ole, sillä tämäkin kakku väsättiin siivousurakan parissa juuri ennen vieraiden tuloa!

Tein siis suklaisen raakakakun mun synttäreille, joka keräsi kyllä kaikkien vieraiden kehut!

Ainesosat:

(Valmistusaika noin 30min + 1h)

Pohja:

5dl pekaanipähkinöitä

5dl kivettömiä taateleita

2 rkl raakakaakaojauhetta

1 rkl kookosöljyä

Täyte:

2dl taateleita

2 rkl kookosöljyä (sulatettuna)

1/2 tl kanelia

1 dl vettä

Kuorrutus:

1 dl kookosöljyä (sulatettuna)

2 dl raakakaakaojauhetta

1/2 dl agavesiirappia

2 rkl vettä

Tarvitset myös irtokakkuvuoan, joka on halkaisijaltaan noin 18cm! Meiltä ei tälläistä entuudestaan löytynyt, joten ostin kiireessä tietysti vähän isomman (24cm) eli itse jouduin lähes tulkoon tuplaamaan osan raakaineista. 

Pohja:

Aloita pohjan teosta! Murskaa pähkinät pieneksi muruksi. Lisää taatelit, raakakaakaojauhe ja kookosöljy. Hienonna tasaiseksi. 

Pingota leivinpaperi vuoan pohjalle ja painele seos päälle. Voit painella seosta myös hieman vuoan reunoja vasten. Laita vuoka jääkaappiin.

Täyte:

Mittaa taatelit, kookosöljy, kaneli ja vesi sekoittimeen. Näistä pitäisi muodosta paksuhko, tasainen tahna. Koostumuksen tulisi olla kiinteä mutta kuitenkin helposti levittyvä. Levitä täyte pohjalle ja laita vuoka takaisin jääkaappiin.

Kuorrutus:

Mittaa kookosöljy, kaakaojauhe, siirappi ja vesi kulhoon ja vatkaa seos tasaiseksi. Levitä kuorrutus vuokaan ja anna jähmettyä jääkaapissa vähintään tunnin verran.

Mulla oli kaapissa vielä pari raakasuklaalevyä ja pakkasessa marjoja, joten inspiroin koristelun lopuksi vielä ihan itse! Raakasuklaapalat ovat siis Ombarin gojimarjaa ja Goodion blueberryä :-)

Fiilikset ensimmäisen raakakakun jälkeen? Ei yhtään niin hankala, mitä kuvittelin. Melko nopea valmistaa! Super herkullinen ja vie kyllä makean nälän alta aikayksikön! = SUOSITTELEN!

Omat vinkit: Taateleita tulee tähän kakkuun ihan useampikin desilitra, joten päätin mennä siitä, missä aita on matalin.. Haahuilin pähkinähyllyllä ja huomasin taatelipaketin, jossa taatelit olikin jo puristettu "nestemäiseen" muotoon (250g). Hinta oli about euro. Tämähän sopi minulle! Laskeskelin, että noin kaksi pakettia luulisi riittävän ja näin jälkeen päin ajateltuna kakun koostumus oli kyllä musta ihan oikeanlainen. Eli selvää säästöä ;)

Kuorrutus oli tässä kakussa se makein osa. Siirappi tuo tietynlaista rakennetta mutta itselläni sitä taisi lurahtaa vähän liikaakin. Tämän kanssa kannattaa siis olla tarkkana! 

Alkuperäinen ohje: HS.fi